Olen Saija Palmu, klinikkaeläintenhoitaja ja eläintenkouluttaja.
Työskentelen Hiskinmäen Eläinsairaalassa hoitajana, lisäksi teen työpäivieni ohessa ja kotikäynteinä käytösneuvontaa. Autan ja neuvon asiakkaita koirien ja kissojen käytökseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa, sekä ongelmallisen käytöksen muokkaamisessa.
Olen toiminut koko työurani eläinten parissa. Ensin maatalouslomittajana lehmiä hoitaen, sitten pieneläinten parissa klinikalla. Yhdistystoiminnan kautta olen vetänyt erilaisia laji- ja perustaito-koirakouluja vuodesta 2005 alkaen. Koiraharrastustaustani keskittyy palveluskoirapuolelle, ja omaksi rodukseni on vuosien saatossa vakiintunut belgianpaimenkoira tervueren.
Kouluttamiseni perustan tutkittuihin oppimisteorioihin, oikea-aikaiseen palkitsemiseen ja positiivisiin toiminnan aikaansaamisen keinoihin – siis eläimen omaan aktiivisuuteen ja haluun oppia ja työskennellä ihmisen kanssa. Eläin oppii, että se voi itse vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Kun se keksii, millaista käytöstä siltä halutaan, se ansaitsee ihmiseltä kivoja asioita – ruokaa, lelun tai silittelyjä ja kehuja. Näin opetellen käytöksistä tulee vahvoja ja automaattisia. Eläin oppii näin itse tekemään fiksuja päätöksiä!
Ennakointi on tehokkain tapa saada eläin oppimaan ja tekemään asioita oikein. Joskus arjessa kuitenkin tulee tilanteita, joissa eläimen käytökseen täytyy puuttua. Positiivinen koulutus ei tarkoita, etteikö näin voisi tarvittaessa toimia. Toiminta voidaan keskeyttää, kun tilanne sitä vaatii. Rangaistukset sen sijaan eivät opeta koiralle mitä pitäisi tehdä, se oppii vain välttelevää ja passiivista käytöstä. Kissojen kohdalla rankaisu on täysin hyödytöntä. Kissa ei ole laumaeläin, eikä näin ollen ole kiinnostunut muiden mielipiteistä. Se oppii vain pelkäämään uhkaavasti tietyssä tilanteessa käyttäytyvää ihmistä. Tulevien tilanteiden tehokkaammalla ennakoinnilla ohjataan jatkossa toimintaa oikeaan suuntaan. Koulutustilanteessa on tärkeää tarkkailla eläintä. Sen mielentila määrää, voidaanko koulutuksessa edetä ja tapahtuuko oppimista. Jos eläin kokee liikaa stressiä, se ei pysty oppimaan oikeita asioita, vaikka näyttäisikin toimivan tilanteessa halutulla tavalla. Koulutuksessa eläimelle ei tuoteta kipua tai käytetä mitään sellaisia metodeja, jotka voisivat aiheuttaa pelkoa tai tarpeetonta stressiä. Koiraa ei siis kiskota hihnasta tai kissaa suihkita suihkupullolla.
Jokaiselle asiakkaalle tehdään hyvinvointikartoitus ja koulutussuunnitelma kirjallisena. Koulutukseen sitoutuminen mahdollistaa kehittymisen. Yhdellä käyntikerralla ongelmia ei saada ratkaistuksi, harjoittelu ja uusien taitojen opettelu vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Eläimen oppiminen ei lopu sen kasvettua aikuiseksi eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa.
Neuvoa ja apua kannattaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, näin ongelmat eivät pääse juurtumaan ja kasaantumaan. Pysyvien muutosten ja rutiinien luominen vie aikaa. Usein kuitenkin jo ensimmäisellä koulutuskäynnillä omistajat löytävät aivan uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia lemmikkinsä kanssa kouluttajan avulla.
Ota yhteyttä, niin aloitetaan yhdessä!